Viitaniemessä nivoutuvat yhteen asemakaavoitus, rakennuskohtainen suunnittelu ja viheraluesuunnittelu. Viitaniemen asuntoalue on rakennettu Asuntosäätiön rakentamisohjelman mukaisesti ja rakentamista ovat ohjanneet Alvar Aallon ja Jorma Järven rakennustapaohjeet. Alueen rakennuksia suunnitelleiden yli kymmenen eri arkkitehdin piirustukset on tarkastettu Asuntosäätiössä yhteistyössä säätiön, Aallon ja Järven kanssa. Alueen vihersuunnitelman on tehnyt maisema-arkkitehti Jussi Jännes.[3.]

 

Keskustan pohjoispuolella sijaitseva Viitaniemen alue on liitetty Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1941 alueliitoksella. Tuolloin Viitaniemi oli osa Kortesuon tilan rakentamattomia peltoja. Kaupunki osti Viitaniemen alueen vuonna 1953.[1.]

 

Jyväskylän kaupungin ja Asuntosäätiön 1956 allekirjoittaman sopimuksen mukaan suunniteltavaksi ja rakennettavaksi varattiin 35 hehtaarin alue. Asuntoalueen asemakaavan suunnitteli arkkitehti Jorma Järvi yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Juha Vikkulan kanssa. Lopullinen asemakaava vahvistettiin 1959.[3.]

 

Viitaniemen asuntoaluetta rakennettiin Asuntosäätiön laatiman rakentamisohjelman mukaisesti. Ensimmäiset kerrostalot valmistuivat Viitaniemen alkupäähän ja Kisakadulle vuonna 1960. Vuonna 1962 valmistui mm. Alvar Aallon suunnittelema alueen maamerkki Viitatorni, Viitaniemen yhteiskoulu, ammattikoulu ja vanhainkoti. Viimeiset talot rakennettiin vuoden 1964 aikana. [1.]

 

Arkkitehti Jorma Järven keskeisiä asuntosuunnitelmia 1950-luvulta ovat Tapiolassa Aarnivalkean omakotitaloryhmä ja Tykkimäen lamellitalot sekä Helsingin Roihuvuoressa SATO Oy:n kerrostalot. Viitaniemeen Järvi suunnitteli Viitakilven, Kasinonmäen, Kisahakan, Rinneviidan sekä Viitaniemen ostoskeskuksen. Suomen ensimmäiseen maisema-arkkitehtisukupolveen lukeutunut Jussi Jännes suunnitteli mm. Espoon Tapiolan puutarhakaupungin ulkoalueita.[3.]